Puheenjohtajan kynästä
Keskiviikkona, tammikuun 14. 2012 kello 15.53
Uusi vuosi – uudet kujeet!
Tuntuu todella mukavalta, että ajallisesti ollaan taas pimein vaihe ohitettu ja valoa kohti kiidetään. Alkaa härkäviikot, kuten ennen vanhaan nimitettiin pitkää ajanjaksoa loppiaisesta pääsiäisen tietämille asti.
Talven sääolosuhteita voi kovin monesta eri kulmasta hämmästellä ja harmitella. Yksi näkökulma näin puutarhurin vinkkelistä on se, että pelottaa miten kasvit ulkona pärjäilevät. Suojaavaa lumikerrosta ei juuri ole. Toivoa sopii, että purevaa pakkasjaksoa ei tulisi. Hyviä puolia lauhassa talvessa on energian säästyminen – ainakin omakohtaisesti näin ajattelen. Tietysti väkisinkin ajatteluttaa kysymykset ilmastonmuutoksesta, sen mahdollisista seuraamuksista etenkin nuoremmille, tuleville sukupolville.
Yhdistyksen historiassa alkoi hyvin työntäyteinen, monipuolinen, mielenkiintoinen ja erittäin juhlava vuosi: 90 vuotta on juhlan aihe! Tarkemmin tapahtumia ja suunnitelmia en vielä ihan paljasta, mutta voin vihjata, että erityistä on tulossa – ennen kaikkea jäsenille. Paljon on jo asioita ja suunnitelmia tehty. Aikaansaava ja innokas porukkamme on paljon tulevaa juhlavuotta valmistellut, mutta vauhti kiihtyy h-hetken lähestyessä.
Palautui hyvin mieleen pari viime marraskuista iltaa: oli askarteluillat tulevia myyjäisiä varten. Aivan uskomatonta, miten paljon jäseniä tuli mukaan touhuamaan. Niissä illoissa oli tekemisen meininki! Eikä ainoastaan syntynyt paljon tulosta vaan oli myös hauskaa ja kahvihetket kruunasi suussa sulavat paakkelsit, joita tulijoiden myötä ilmaantui. Lämpimät kiitokset osallistuneille!
Oikein hyvää alkanutta vuotta teille kaikille ja antoisia hetkiä ja kokemuksia puutarhaharrastuksen parissa.
- Arja -
Perjantaina, huhtikuun 9. 2011 kello 19.02
Kirjoitan jo pitemmän aikaa mielessäni pyörineistä ajatuksista, jotka liittyvät vahvasti tähän yhdistyksen toimintaideaan: Aikaisemmin, vuosia taaksepäin, en ikipäivänä olisi voinut edes kuvitella, miten antoisaa tämä puuhastelu voi olla. Etenkin tällainen henkilö, joka suurimman osan elämästään on suhtautunut kaikkeen yhdistystoimintaan melko penseästi (siis oman osallistumisen osalta), niin melkoinen pyöräytys omassa pääkopassa on tapahtunut!
Varmaankin suuri tekijä muuttuneeseen suhtautumiseen on tämä aktiivinen ryhmä, joka meidän yhdistyksen toimintaa innolla pyörittää: eri ikäiset, erilaiset taustat, eri ammatit – ei siis mitään sillä tavoin yhdistävää tekijää, vaan yhdistävä tekijä tulee siitä, että kaikilla on mahtava halu ja into saada tämä yhteinen, antoisa harrastus mahdollisimman monen puutarha-askareista tykkäävän ulottuville.
Mielekkyyden tähän harrastukseen tuo yhdessä tekeminen ja oleminen, uusien ideoitten löytäminen jne.
Yksi tärkeä asia on tietenkin se, että jokainen osallistuu niissä puitteissa kun oma elämä antaa myöten: olisi todella kurjaa, jos jonkinasteinen pakko olisi tehdä sitä tai tätä – semmoinen hyydyttäisi innon melko nopeasti.
Onnistumisen iloa meille kaikille tulee myös siitä, kun mukaan touhuun tulee uusi henkilö, joka on innostunut olemaan jollakin tapaa mukana toiminnassa. Tulee uutta potkua ja taas uusia ajatuksia!
Voin vain todeta, että olen ylpeä tästä meidän porukasta ja aikaansaannoksista.
Ps. Tervetuloa mukaan kivan harrastuksen pariin!
Tällaista tuumailua tällä kertaa.
- Arja -
Sunnuntaina, Tammikuun 9. 2011 kello 18.50
Joulun aika on taas taakse jäänyttä elämää ja kevättä kohti mennään jo mukavasti – ainakin päivän pitenemisestä sen jo hyvin huomaa.
Kotipuutarhurin vinkkelistä katsottuna alkaa taas mielenkiintoisimmat ajat lähestyä – muutama viikko, niin ensimmäiset siemenet piilotellaan multaan – aina se vaan on yhtä mukaansa tempaavaa touhua.
Meillä Puutarhayhdistyksessä on mielenkiintoinen vuosi esillä, oli todella hyvä meininki syksyn mittaan monien uusien ideoiden kehittämisessä, aika näyttää miten olemme onnistuneet eli saammeko jäseniä innostumaan uusiin asioihin ja tietenkin uusia tulokkaita aina kaipaamme joukkoomme.
Toivotan kaikille Yhdistyksemme Jäsenille Oikein kasvullista ja satoisaa Uutta Vuotta ja toivottavasti alkaneen vuoden kuluessa saatte mielenkiintoisia kokemuksia yhdistyksemme myötä.
- Arja -
Tiistaina, Elokuun 31. 2010 kello 21:32
Hups-heijaa lämpömittari näyttää päivällä + 12 C , ulkona paleltaa sormia .., vasta äskettäin manattiin liiallista kuumuutta hikinoroja kuivatellessa, no aina se syksy jotenkin pääsee yllättämään.
Monet kukkivat kesäkasvit näyttävät riemastuneen sään muutoksesta, kukinta on alkanut innolla uusiutua, monesti jo kalvenneesta ja riutuneesta ruukusta. Toivoa vain sopii että yökylmät malttaisivat vielä hetken aikaa pysytellä taustalla.
Alkanut syksy on havaittavissa monin paikoin puissa ja pensaissa, tosin monet koivut ja muut runsaasti haihduttavat kasvit on kärsineet pahasti kuivuudesta, joten kellastumista on siitäkin syystä ollut.
Toivelistalla on lähiaikoina kohtuullisesti vesisadetta, sitä luonto nyt kovasti kaipaa, ainakin täällä Kaakon kulmalla. Kotipihalla kannattaa muistaa, että jos loppusyksy on vähäsateinen ts. kuiva, niin etenkin ikivihreät kasvit on syytä hyvin kastella ennen maan routaantumista – se on niille tärkeää, jotta selviytyisivät kevätauringosta- ja ahavasta kunnialla.
Syksy on hyvin monipuolinen vuodenaika, mahtavat, upeat syysraikkaat aamut, luonto kylpee auringonpaisteessa, ihanassa ruskan väriskaalassa. Eräs mukavista syysaskareista kotipihalla on kukkasipuleiden istuttaminen, siinä jos missä, kevään uusi tuleminen mitataan. Pudotaan hetkeksi kevään unelmoinnista maanpinnalle, tottahan syksyyn kuuluu myös harmaus, loska, kura ym. luonto vetäytyy, muuttolinnut lähtevät. Ehkä lokakuun apaattisessa tihkusateessa on nähtävissä yksinäinen varis puistelemassa siipiänsä puun oksalla päivän aterian toivossa..
Nautitaan nyt alkaneesta syksystä ja puuhastellaan ajankohtaisia syysaskareita kotipihalla.
- Arja -
Tiistaina, Huhtikuun 6. 2010 kello 16:33
Yksi tutuimpia ja varmimpia ilmiöitä helmikuun aikaan on voimakkaasti heräävä ja kasvava mielenkiinto kevään kylvötouhuihin.
- Mitähän sitä tänä vuonna laittaisin kasvamaan, no tietenkin ne tutut, hyväksi havaitut sortit, mutta jotakin uutta, erilaista myös. Helmikuulla kiireesti pitkän taimikasvatuksen vaativat itämään, kuten chilit, paprikat, pelargoniat, orvokit, yrteistä vaikka basilika.
Kylvövaiheessa on tietenkin hyvä muistaa muutama perusasia:
- Mitä pienempiä siemenet on, sitä vähemmän niitä peitetään multaan, ihan pölymäisiä esim. ahkeraliisat, ei multaa päälle ollenkaan, muovi tai lasilevy kylvölaatikon päälle itämisen ajaksi – hyvä kuitenkin huomata, että jää vähän ilmarakoa, etteivät raukat tukehdu hapenpuutteeseen. Vastaavasti isot siemenet mm. ruusupavut pistetäänkin parin-kolmen sentin syvyyteen, että näin.
- Kylvöalusta on myös erittäin tärkeä, monet on oppirahat maksaneet kylvettyään siemeniä tavalliseen kukkamultaan ts. se on tarkoitettu ruukuissa kasvaville viherkasveille ynnä muille, joilla on jo kunnon juuret, joten ne tarvitsevat tuhdimman ja reilummin peruslannoitetun mullan. Siemenet, pistokkaat, koulittavat taimet puolestaan kevytrakenteisempaan, hyvin miedosti lannoitettuun taimimultaan.
- Tärkeää on myös tarkkailla kylvöksien kosteutta itämisen aikana ja myös sen jälkeen – suihkupullo on verraton apuväline, sillä saadaan pidettyä sopiva kosteus kylvölaatikossa, siis kosteana mutta ei
liian märkänä.
Jatketaan eteenpäin maaliskuuta kohti, sitten alkaakin jo häämöttää
tomaattien kylvöajat ja oma mielenkiintonsa on siinäkin, että mitä
lajiketta tomaateista tänä vuonna kasvattaisi, vaihtoehtoja on turhan
paljon, saattaa olla, että valitsen ainakin Päärynätomaatin.
Persilja ja ruohosipuli myös innokkaasti jo odottavat vuoroansa,
joten mukavaa askarta riittää.
- Arja Sarkanen, puheenjohtaja